Vuorineuvos Gustav von Hertzen (1930–2013)

Linkki alkuperäiseen lähteeseen (Kansallisbiografia)

Suomen Sokeri Oy:n toimitusjohtaja diplomi-insinööri

Gustav von Hertzen työskenteli Suomen sokeriteollisuudessa 1950-luvun puolivälistä 1990-luvun alkuvuosiin eli lähes neljä vuosikymmentä. Tänä aikana koko teollisuudenala muuttui ratkaisevasti ja von Hertzen oli tämän muutoksen arkkitehti. Sokeriteollisuusuran lisäksi von Hertzen toimi laajasti suomalaisen talouselämän johtotehtävissä ja myös taloudellisen filosofian ja etiikan kehittäjänä ja siitä luennoijana.

Gustav von Hertzen syntyi Helsingissä 1930 varatuomari Henning von Hertzenin ja Gunnel Alfthanin pojaksi. Suvussa koulunkäynti ja koulutus olivat perinne ja sen mukaisesti Gustav von Hertzenkin lähti ripeästi opintielle. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1947 – vain 17-vuotiaana, ja tätä seurasivat opinnot Teknillisessä korkeakoulussa pääaineena kemia. Diplomi-insinööriksi von Hertzen valmistui 1953.

Suomen Sokeri Oy:n toimitusjohtajana työskenteli tuolloin Gunnar Hernberg, joka halusi kehittää yhtiötään mahdollisimman tehokkaasti. Tässä tarkoituksessa Hernberg ryhtyi toimitusjohtajaksi kohottuaan pestaamaan uusia nuoria voimia yhtiön palvelukseen. Hän asioi suoraan Teknillisen korkeakoulun ja Åbo Akademin kanssa, ja tällä tavalla taloon tuli myös von Hertzen. Tulokkaat lähetettiin pian Saksaan osallistumaan Zuckerinstituten kesäkursseille ja sitä kautta saamaan maailman moderneinta tietoa sokerin jalostuksesta.

Von Hertzen astui Suomen Sokerin palvelukseen 1954, mikä oli suomalaisen sokeriteollisuuden kannalta merkkivuosi: vasta tuona vuonna Suomen sokerinkulutus ylitti vuoden 1938 tason eli sodan ja säännöstelyn aika oli ohitse. Ensin von Hertzenin tehtävänä oli toimia Töölön sokeritehtaan käyttöinsinöörinä ja vuodesta 1959 lähtien sen teknisenä johtajana.

Töölön sokeritehdas nykyisen Helsingin oopperatalon paikalla piti lopettaa 1960-luvun alussa, kun sen olemassaolo ja toiminta kaupungin keskustassa kävi mahdottomaksi. Uusi tehdas rakennettiin Kirkkonummen Kantvikiin. Hankkeen johdossa toimi toimitusjohtaja Hernberg, mutta hänellä oli apunaan tehdassuunnittelupäällikkönä von Hertzen. Hanke voitiin toteuttaa suurin piirtein Töölön tehtaan ja asuinrakennusten myynnistä saaduin varoin. Kantvikissa oli syväsatama ja yhteydet muutenkin ruuhkattomat verrattuna Töölöön, mikä paransi tehtaan toimintaedellytyksiä oleellisesti.

Von Hertzenistä tuli vastavalmistuneen Kantvikin sokeritehtaan johtaja 1965. Tässä tehtävässä hän toimi vuoteen 1968, jolloin urakehitys vei koko yhtiön tekniseksi johtajaksi ja johtokunnan jäseneksi. Von Hertzen oli sokeriteollisuudessa uudistaja ja kehittäjä, joka toimi modernisti ja tehokkaasti.

Von Herzen kohosi Suomen Sokerin pääjohtajaksi 1980 keskelle sokerisotaa, jota käytiin Suomen Sokerin ja Lännen Tehtaat Oy:n välillä. Sota koski raakasokerin maahantuontia, joka oli ollut Suomen Sokerin pääasiallista työsarkaa, kun taas Lännen Tehtaat oli keskittynyt kotimaisen juurikassokerin jalostamiseen. Maataloustuottajain Keskusliiton puheenjohtaja Heikki Haavisto kutsui kummankin yrityksen pääjohtajat neuvotteluun, josta urkeni kevään ja kesän jatkunut neuvotteluiden sarja. Näissä lopulta ratkaistiin kiista, ja Lännen Tehtaat luopuivat raakasokerin maahantuonnista, mutta yhtiö sai siitä vastikkeeksi 12 000 tonnin lisäyksen juurikassokerikiintiöönsä, oikeuden jätemelassin jatkojalostukseen Naantalissa sekä erikseen suoritettavan vuosittaisen tasausmaksun. Sopimus määrättiin olemaan voimassa 10 vuotta.

Von Hertzenin toimitusjohtajakaudella Suomen Sokeri muuttui laaja-alaiseksi teollisuuskonserniksi. Tässä kehityksessä yhtiön vanha nimi kävi riittämättömäksi sen todelliseen toimintaan ja asemaan nähden. Nimi muutettiin heti sen jälkeen, kun von Hertzen oli 1988 luopunut yhtiön toimitusjohtajuudesta ja jäänyt hallituksen puheenjohtajaksi, ja yhtiöstä tuli 1989 kansainvälisesti Cultor Oy.

Sen lisäksi, että von Hertzen toimi pitkään ja monipuolisesti sokeriteollisuudessa, hän oli hyvin laaja-alainen taloudellinen vaikuttaja. Hän kuului lukuisten suomalaisten suuryhtiöiden hallituksiin ja oli monesta niistä puheenjohtajana. Von Hertzenin merkittävät luottamustehtävät ajoittuvat aina 1970-luvulta 1990-luvulle.

Gustav von Hertzen on tunnettu myös kirjailijana ja filosofina. Hän on ottanut merkittävällä tavalla osaa yhteiskunnalliseen ja poliittiseen keskusteluun. Hän on ollut arvostettu luennoitsija, jonka aiheina ovat olleet talouselämän ja liikkeenjohdon ohella myös arvot ja etiikka. Kirjailijana hänellä on laaja tuotanto, ja hänen teoksiaan on julkaistu suomen ja ruotsin kielen ohella myös englanniksi, ja näiden kautta hän on saanut myös laajaa kansainvälistä huomiota ja arvostusta.


Ernst Gustav Henningsson von Hertzen S 10.6.1930 Helsinki. V varatuomari Henning Magnus von Hertzen ja Gunnel Magdalena Alfthan. P 1952– Ulla-Maija Wuoristo.

URA. Ylioppilas Svenska samskolanista 1947; diplomi-insinööri Teknillisestä korkeakoulusta (kemian osasto) 1953; sokeritekniikan opintoja, Technische Universität Berlin 1954; International conference for senior executives, Centre d'Études Industrielles, Geneve 1971.

Suomen Sokeri Oy:n Töölön tehtaan käyttöinsinööri 1954–1958, tekninen johtaja 1959–1962; Porkkalan tehtaan projektipäällikkö 1963–1965, tehtaanjohtaja 1965–1968; Suomen Sokeri Oy:n tekninen johtaja ja johtokunnan jäsen 1968–1980, toimitusjohtaja 1980–1988, hallituksen pj. 1980–1989; Cultor Oy:n hallituksen pj. 1989–1991.

Jäsenyydet ja muut luottamustoimet: SIAR Planning Oy:n hallituksen pj. 1973–1992; Xyrofin AG:n hallitus 1976–1988; Oy SKF Ab:n hallitus 1977–1987; Oy Hartwall Ab:n hallitus 1977–1982, pj. 1982–2004; Elintarviketeollisuusliiton hallitus 1980–1983, pj. 1983–1987; Suomen Työnantajain Yleisen Ryhmän hallitus 1980–1988, työvaliokunta 1983–1989; Suomen Merivakuutus Oy:n hallintoneuvosto 1980–1989; Keskinäinen yhtiö Teollisuusvakuutuksen hallintoneuvosto 1980–1992; Stiftelsen företagsadministrativ forskningin hallitus 1981–; Vaasanmylly Oy:n hallituksen pj. 1982–1985; Perusyhtymä Oy:n hallintoneuvosto 1982–1990; Öljynpuristamo Oy:n hallitus 1982–1983, pj. 1983–1991; Teollisuuden Keskusliiton hallitus 1983–1984, vpj. 1984–1987; Elinkeinoelämän Valtuuskunta 1983–1988; Vakuutus Oy Pohjolan hallintoneuvosto 1983–1990; Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Varman hallintoneuvosto 1983–1987, pj. 1987–1992; MTV Oy:n hallintoneuvosto 1983–1985, vpj. 1985–1992; Suomen Yhdyspankin hallintoneuvosto 1983–1992; Sydäntutkimussäätiön hallitus 1983–1997, pj. 1997–; Instrumentarium Oy:n hallitus 1985–1987; Suomen Rehu Oy:n hallitus 1985–1990; Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen hallituksen pj. 1987–1990, jäsen 1990–1992; Uusi Suomi Oy:n hallintoneuvosto 1987–1992; Procordia Ab:n hallitus 1989–1993; Aamulehti Oy:n hallintoneuvosto 1990–1998; HYKS-säätiön hallintoneuvoston pj. 1992–; Oy Medix Ab:n hallituksen pj. 1993–1998; Baltic Beverages Holding Ab:n hallitus 1994–1996, pj. 1996–.

Yliluutnantti.

Kunnianosoitukset: Vuorineuvos 1983. Suomen Leijonan K I. Maatalous- ja metsätieteiden kunniatohtori Helsinki 1990.

TUOTANTO. Organiserat entreprenörskap: synpunkter på en företagarorganisation. Stockholm 1974 (3. painos 1991; suomeksi 1976); Cynigs and Progress Motors: an approach to business morality. Stockholm 1979 (2. painos 1991); The Spirit of the Game: navigational aids for the next century. Stockholm 1993; Optiovoitto koko kansalle: hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus. 1998: Globalisaation arvomaailma; Strategier för att tjäna pengar: affärsidén och andra SIAR-begrepp. Stockholm 2000: Att spela plussummespel; Our Path Abroad: exploring post-war internationalization of Finnish corporations. 2003: The Cultor Story; Demokratins utmaning: att förverkliga ett globalt plussummespel. 2007 (myös suomeksi); Management and Morality: An Overview. EVA analyysi 2008.

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. 22/710/83. Gunnar Hernberg, Sokerimiehen muistelmat. 1989; Raimo Seppälä, Sokerisoturit ja heidän yhtiönsä: Länsi-Suomen sokeritehdas oy, Lännen sokeri oy, Lännen tehtaat oy. 1986; Suomen Sokeri Osakeyhtiö 1918–1968. 1970.

Teppo Vihola

Julkaistu 5.9.2008