Palvelutalous politiikan pinteessä

26/01/2011

Tämä oli Helsingin Sanomille lähettämäni kirjoituksen otsikko. Toimittaja muutti sen muotoon Valtaosan julkisista palveluista voisi ulkoistaa ja teksti julkaistiin hieman typistetyssä muodossa 27.12.2010 vieraskynäpalstalla.

Siitä uutispäivä Demari repäisi pääkirjoituksen 28.12, jossa oltiin minun kanssani jyrkästi eri mieltä. Samalla vääristeltiin sanomaani väittämällä, että “ulkoistamispakko ulottuisi aina vankeinhoitoon ja sodankäyntiin saakka”. Missään kirjoituksessani en vaatinut mitään, kaiken vähiten pakkoa. Kirjoitin sanatarkasti: “Seuraavaan hallitusohjelmaan tulisi saada kohta, joka avaa yksiselitteisesti kaikki hallinnonalat ulkoistamiselle.”

Demarin kommenttisivulle vyöryi paheksuvia mielenilmaisuja. Ainoa poikkeus oli nimimerkki Petrix, joka oli lukenut kirjoituksen

Soitin Demarin päätoimittajalle Juha Peltoselle ja sovittiin, että lähetän oikaisuni sähköpostitse. Kun mitään ei näkynyt lehden palstoilla, lähetin muistutuksen. Ei vastausta missään muodossa. Lehti vaikeni.

Kun ei tohdita lähteä asialliseen keskusteluun, vastapuoleksi hahmotellaan tarkoitukseen sopiva profiili. Oljesta rakennetun olennon kimppuun lähdetään sitten hyökkäämään peitsi tanassa omien kannattajien riemuitessa. Demarit kokevat olevansa alakynnessä ja jokainen oljenkorsi kelpaa horjuvan aseman pönkittämiseksi.

Nostan tämän pikkujutun blogini lähtölaukaukseksi koska se valaisee politiikan perusongelmaa. Politiikassa asemat vaihtuvat, mutta vallan ja virkojen summa on vakio. Tämä on nollasummapeliä, jonka menestystekijät ovat harhautus ja salaaminen. Sitä suuremmalla syyllä hyvää tahtoamme olisi varjeltava ja vaalittava.

Räikeä poleemisuus hipoo valehtelua. Se myrkyttää poliittista kanssakäyntiä ja jäytää keskinäistä luottamuspääomaa. Poleeminen hyökkäys on sodankäyntiä, jossa totuus jää aina häviölle.

Rehellisyys ja avoimuus ovat lisäarvoa luovan plussummapelin perusedellytyksiä. Ne edustavat moraalipääomaa, mikä on yhteiskuntamme keskeisin voimavara.

_______________________________

PS: Maria Guzenina-Richardson käsitteli samaa aihetta Uuden Suomen nettisivuilla otsikolla Markkinafundamentalistin uskontunnustus. Siitäkin puuttuu halu ymmärtää, mutta vääristely on astetta lievempi.

PS2: Huvittava sivujuonne oli Yleisradion hupiohjelma 29.12. jossa minut oli nostettu elinkeinoministeriksi vaalien jälkeiseen hallitukseen yhdessä Timo Soinin ja Anni Sinnemäen kanssa. Tehtäväni oli ulkoistaa koko hallitus.