Rehellisyys kannattaa

Kannattaako rehellisyys vielä tänäkin päivänä? Kyllä varmasti! Rehellisyys on ja on aina ollut kaiken inhimillisen yhteistoiminnan perusta. Elinkeinoelämänkin menestys riippuu yhteiskuntamoraalista. Korruptio ja epäluottamus nakertavat yritysten toimintaedellytyksiä. Eri maiden bruttokansantuotto on kääntäen verrannollinen korruptioindeksiin.

Miksi sitten esiintyy epärehellisyyttä? Koska se usein kannattaa! Yhteisö kärsii, mutta petollinen yksilö tai yritys voi hyötyä ainakin lyhyellä tähtäyksellä. Moraalinen viettelys ja sitä seuraava moraalikato voi levitä kuin syöpä. Pahimmillaan koko toimiala saattaa rappeutua. Tällainen oireilu oli taannoisen finanssikriisin ytimessä.

Ympäri maailmaa kehitetään uutta lainsäädäntöä finanssimarkkinoiden vakauttamiseksi. Sitäkin tarvitaan, mutta elinkeinoelämän itsesäätely on asetettava etusijalle. Hyvät kauppatavat ohjaavat vaihdantaa tarkemmin ja joustavammin kuin lait ja asetukset.

Suomessa ei ollut varsinaista pankkikriisiä, mutta esimerkiksi rakennusala on pitkään kärsinyt moraalikadosta. Petokseen nojaavaa liiketoimintaa ollaan vihdoin kitkemässä lainsäätäjän, viranomaisten, ammattiyhdistysten ja yrittäjien yhteistoiminnalla. Se on hyvä esimerkki talouspoliittisesta yhteispelistä.

Ennakkoehkäisy on aina parempi kuin sairaanhoito. Elinkeinoelämän järjestöillä on hyvät edellytykset lopettaa vilpillinen liiketoiminta alkuunsa. Tätä oma-aloitteellisuutta tukemaan kaivataan eduskuntaan valistuneita yritystalouden tuntijoita. Lainsäädännön sijaan pitäisi antaa tilaa liike-elämän itsesäätelylle. Siihen tarvitaan luottamusta kasvattavaa rehellisyyttä. Se kannattaa.